Arts-related activities for dementia family caregivers’ wellbeing promotion

Abstract

The elderly population is growing and alongside diseases typical for older age. Memory disorders continue to grow and there is a threat of social and health care services being unable to respond to care demands of the disease. Informal caregivers’ role is becoming more important. Informal caregivers for people with dementia are usually spouses who are of older age themselves. These characteristics present a need for social and health care services to find ways to promote informal caregivers’ wellbeing and treating age- and role-specific health risks to help them take care of loved ones while they are helping social and health care services from overloading.

In this master’s thesis I examine the role of arts-related activities as part of dementia family caregivers’ wellbeing promotion. This state-of-the-art literature review aims to provide an overview of the current state of dementia family caregivers' situations, support needs and professional practices and presents literature on arts and health policies as well as effects of arts-related activities on caregiver wellbeing. It aims to synthesize the existing understanding on the benefits of arts-related activities in supporting dementia caregivers’ wellbeing.

Based on the findings, further development of the field of arts-related activities for caregiver wellbeing is recommended. Well-framed and well-designed research is needed to define ways on how to make arts-related activities part of caregivers’ wellbeing promotion. In addition, a policy brief to support decision makers’ dialogue is recommended. Based on the findings, suggestions are presented to promote equity between different caregiver situations and multisectoral collaboration is proposed to bring evidence-based research more easily into practice in the social and health care fields.

Ikääntyvä väestö kasvaa ja sitä myötä ikääntyneille tyypilliset sairaudet lisääntyvät. Muistisairaudet lisääntyvät ja uhkana on, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät pysty vastaamaan sairauden tuomiin hoivan vaatimuksiin. Omaishoitajien rooli tulee olemaan entistä tärkeämpi. Muistisairaiden omaishoitajia ovat yleensä puolisot, jotka ovat itsekin ikääntyneitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulisi löytää tapoja edistää omaishoitajien hyvinvointia huomioiden ikäerityiset ja roolikohtaiset ​​terveysriskit, jotta he jaksaisivat huolehtia läheisestään samalla keventäen sosiaali- ja terveyspalvelujen ylikuormitusta.

Tässä opinnäytetyössä tarkastelen taideperustaisten lähestymistapojen roolia osana muistisairaiden omaishoitajien hyvinvoinnin edistämistä. Tämä state-of-the-art kirjallisuuskatsaus pyrkii antamaan yleiskatsauksen muistisairaiden omaishoitajien nykytilanteesta, tuen tarpeista ja ammatillisista käytännöistä sekä esittelee kirjallisuutta taide- ja terveyspolitiikasta sekä taideperustaisten lähestymistapojen vaikutuksista omaishoitajien hyvinvointiin. Sen tavoitteena on tiivistää olemassa oleva ymmärrys taideperustaisten lähestymistapojen hyödyistä muistisairaiden omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisessa.

Tulosten perusteella suositellaan taideperustaisten lähestymistapojen jatkokehittämistä omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvin kehystettyä ja hyvin suunniteltua tutkimusta tarvitaan määrittämään tapoja, joilla taideperustaiset lähestymistavat saadaan osaksi omaishoitajien hyvinvoinnin edistämistä. Lisäksi suositellaan politiikkasuosituksen laatimista aiheesta päätöksentekijöiden vuoropuhelun tukemiseksi. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi eri omaishoitotilanteiden välillä ja monialaista yhteistyötä esitetään vaihtoehdoksi näyttöön perustuvan tutkimuksen saattamiseksi helpommin käytäntöön sosiaali- ja terveysalalla.